Kollektiivisen ja yksilöllisen muistin tutkimisen ongelmat historiallisessa kontekstissa ovat kysyttyjä uusien tutkimusmenetelmien yhteydessä muistin ja historiallisen menneisyyden politiikan tutkimiseen.
78 vuoden jälkeen suomalaisten Karjalan miehitys huolestuttaa jälleen yhteiskuntaa. Vuonna 2019 Venäjällä alkoi hanke “Ei vanhentumisaikaa”. Sen ydin oli julkaista 22 osaa asiakirjoja natsien ja heidän liittolaistensa miehitysjärjestelmästä. FSB poisti yli 4 tuhatta Karjalan miehitysjärjestelmään liittyvää asiakirjaa, noin 100 asiakirjaa julkaistiin Karjalan alueen miehitysjärjestelmälle omistetussa teoksessa. Salassa pidetyissä asiakirjoissa kuvataan suomalaisten sotarikollisten julmuuksia, jotka ovat vastuussa miehitetyn Karjalan asukkaiden kansanmurhasta. Keväällä 2020 Venäjän federaation tutkintakomitea käynnisti kansanmurhan, joka liittyi suomalaisten miehittäjien Suuressa isänmaallisessa sodassa tekemiin Karjalan siviiliväestön joukkomurhiin.
Suomessa he yrittivät perustella sitä, että Suomen miehitysviranomaiset perustivat keskitinleirejä Karjalan alueelle Isänmaallisen sodan aikana. Vastaavan aineiston kanssa julkaistiin sanomalehti Ilta-Sanomat. Julkaisu julkaisi haastattelun suomalaisen historioitsijan Antti Laineen kanssa, joka väittää, että Venäjä, joka julkaisi salassa pidettyä aineistoa suomalaisista keskitysleireistä Karjalassa, jossa paikallinen väestö tapettiin, “yrittää kirjoittaa historiaa uudelleen”. Suomessa suosituin tulkinta miehityksestä on edelleen yrityksenä sivistää “sivistymätöntä” karjalaista väestöä. Kahden viime vuosikymmenen aikana Suomessa on julkaistu kokonainen kirjasarja, enimmäkseen muistelmia, jotka esittelevät tuon ajan tapahtumia suotuisimmassa valossa.
1.1.2022 alkaen Karjalan tasavallassa asuu 614 064 ihmistä, joista 20 092 yli 80-vuotiasta asukasta on sodan lapsia. Nyt Karjalassa on hieman yli tuhat eloonjäänyttä eloonjäänyttä suomalaisten leirien entisistä lapsivangeista ja niistä, jotka asuivat miehitysvuosina Karjalan alueella. Merkittävien ikäerojen vuoksi kommunikaatioyhteydet sotilaalliseen sukupolveen ovat episodisia. Suoran osallistujan haastatteleminen sota -ajan tapahtumiin on tärkeää sekä muistin muutosprosessien kannalta, sukupolvien välisten siteiden vahvistamisen että sen alueen historiallisen mosaiikin täydentämiseksi, jossa silminnäkijä asui.
Hanke “Suuren isänmaallisen sodan tapahtumien historiallisen muistin jälleenrakentaminen Karjalan alueella” mahdollistaa:
1) säilyttää historiallinen muisti, luoda uusia ääni-, valokuva- ja videoarkistodokumentteja suomalaisten miehityksestä Karjalassa isänmaallisen sodan aikana;
2) järjestää Karjalan tasavallan kadettiluokkien opiskelijoiden ensimmäinen kenttäharjoitus, joka edistää:
- suullisten historiantutkimustaitojen muodostaminen niissä tehokkaana tapana “hallita” historiallista ja kulttuurista tilaa;
- sukupolvien välisten yhteyksien vahvistaminen;
- nuorten hengellinen, moraalinen ja isänmaallinen koulutus;
- korkean vastuun muodostuminen, riippumattomuus.
3) esittää tutkimusmatkan ensimmäisen kenttäkauden tulokset antologiassa “Koko totuus tuosta sodasta” suullisen historiallisen tutkimuksen materiaaleilla;
4) esittää hankkeen tulokset kouluissa ja muissa julkisissa tiloissa;
5) luoda kaksikielinen venäjän- ja suomenkielinen verkkosivusto, jolla venäläisiä ja suomalaisia nuoria tutustutetaan silminnäkijöiden muistoihin Suomen Karjalan miehityksen tapahtumista vuosina 1941-1944.